Viime aikoina olen taas innostunut tavaroiden varastelusta ja pureskelusta. Niimpä äippä osti minulle dap-pannan. Se kuulemma erittää jotain äitikoiran nisien välistä erittyvää hormonia. No kyllä minä äippää toki ikävöin, mutta tavaroita varastelen ihan vain huomiota saadakseni. Kuukauden pidin tissivälipantaa, mutta ei äippä taida minulle uutta hankkia, kun eilen laitoimme tissipannan roskiin. Ei sillä mitään vaikutusta minuun ollut.

Nyt on ilmat olleet tosi huonoja. Olen joutunut olemaan sisällä. Pitkin hampain äippä on minua taluttanut. Koirapuistossakin yritettiin käydä, mutta jäätiin melkein raekuuron alle. Minikään ei voi tulla minun kanssa koirapuistoon leikkimään, kun sillä on jotkut salaiset tyttökoiran päivät, jolloin ei voi leikkiä poikien kanssa. Viime viikonloppuna sain onneksi purkaa energiani pupumetsällä, jossa ajoin pupua taas hienosti;) Sen jälkeen olin niin väsynyt, että äippä ei ollut uskoa. Hauskin tapahtuma tässä kuussa on ollut ehkä kun Kitta-äiti kiipesi äipän syliin ja pieraisi sen nokkaan tiikerikakkupierun!