Piipu-hiiri ärsytti minua ja taas ja annoin sille kunnon kurinpalautuksen. Siinä tohinassa, kun juoksentelin Piipu-hiiri suussani ympäri taloa, en huomannut yhtä seinää. Auts! Kiljahdin ja juoksin Minnan syliin. No taisin vain säikähtää. Sitten menimmekin puistoon Minnan kavereiden Riikan ja Karrin kanssa. En suostunut enää sylivauvaksi vaan kävelin ihan itse. Juoksinkin jopa melkein nopeammin kuin nuo ihmiset. Puistossa sitten kohtasin toisen koiranpentusen, Taavin. Taavi olisi halunnut leikkiä minun kanssa niin kovasti ja kyllähän minäkin sitten vähän innostuin, vaikka siellä puistossa oli niin paljon muutakin nuuskutettavaa. No oli minulla taas niin kivaa, että sitten nukahdinkin jo.

Piipu-hiiri - tuo kiusankappale