Eilen lähdimme äipän ja Mikon töiden jälkeen Kitan ja Lenin luo. Sieltä lähdimme Jarin mukana pupumetsälle! Pyssyjäkin oli mukana. Sain lainata Kitta-äidin hienoa tutkaa. Siellä aluksi katselin vähän ihmeissäni välillä äippää, kun Mikko-isi hävisi johonkin puskaan. Sitten haistoin jotain tosi hyvää hajua! Pyllyni ja häntylini alkoivat heilua vimmatusti ja pikku kuononi nuuskutti maata kovasti. Pupu oli juuri ollut siinä, kiljuin äipälle tiedoksi! Harmi vaan, että se pupu oli jo siitä lähtenyt ja pimeys alkoi hiipiä uhkaavasti. Minä olisin kyllä halunnut sitä jäädä rengastamaan, mutta nuo ihmiset tahtoivat kotiin. No nopea olin ainakin. 31 km/h mitattiin minun huippunopeudeksi!

Tänään vaivasin sitten vähän pientä päätäni kirjallisuudella. Mikko-isi on saanut uudesta työpaikastaan jonkun kirjan, jota se lukee. Minäkin päätin vähän tutustua Mikon töissä ollessa siihen kirjaan, jos vaikka saisin selville, mitä se siellä töissä askartelee. Revin kannet kirjasta pois, kun ei se kirja muuten minulle avautunut, mutta lopetin kun pääsin tekstiosaan. Tylsää oli enkä ymmärtänyt sitä kieltäkään. Paloittelin kannet vielä varmuudeksi. Itse olin tekosiini kovin tyytyväinen, mutta Mikko-isi ei saamistani toruista päätellen.